Runo liittyi laumaan pitkän odotuksen jälkeen, sillä olin jo pitkään kovasti toivonut itselleni Osman pentua.

Runo on koiristani itsenäisin, melkoinen seikkailijaluonne ja pitää kyllä omistajan hereillä joka hetki. Löytyy nuoresta herrasta kuitenkin myös hellä puoli ja Ruu nauttii etenkin hyvistä päärapsutuksista ja toisinaan käpertyy hellyttävästi peiton alle kainalooni nukkumaan.

Runo on hyvin tarkkaavainen ja nokkela, ja tuntuu usein osaavan tuumailla, kuinka kannattavia ihmisten ehdottamat tehtävät oikeastaan ovat. Ruokahalu on Runolla kuitenkin pohjaton ja herkkujen eteen hän kyllä tekee töitä. Kääntöpuolena meillä tosin herkästi katoavat parempiin suihin kaikki eväät, joihin se vain pääsee käsiksi…

Runo on laumassa leikkisä ja erinomainen kommunikoija. Se suhtautuu vieraisiin koiriin ystävällisesti tai neutraalisti. Vieraista ihmisistä Runo ei aina välitä liiemmin, mutta omaan tahtiin vieraaseen tutustuessaan saattaa kyllä valitakin sinusta uuden ystävän. Omaa kotia ja pihaa on tärkeä valvoa - niin vierailta ihmisiltä, oravilta, naapurin kissalta kuin myös taivaalla kurkistelevalta täysikuulta!